Kotisynnytys

Kotona on mahdollista synnyttää, mikäli olet perusterve, raskautesi on sujunut normaalisti ja vauvasi on kohdussa pääalaspäin. Laadukas raskaudenseuranta on tärkeää kotisynnytystä suunniteltaessa, jotta voidaan varmistua matalan riskin raskaudesta. Lähimpään synnytyssairaalaan saa synnytyspaikasta olla korkeintaan 20-30min ajomatka.

Kotisynnytystä suunnittelevat ja siihen päätyvät perheet ovat usein lähtökohtaisesti paremmin valmistautuneita synnytykseen kuin sairaalasynnytystä suunnittelevat. Tässä on suurena vaikuttajana se, että raskausmatkaa ja valmistautumista tehdään usein yhdessä synnytyksen hoitavan kätilön kanssa.

Kotisynnytyksen hyvä puoli on, että tunnet jo ennalta ihmiset, jotka ovat paikalla kun synnytät ja he tietävät sinun taustasi, toiveesi ja huolesi. Kotiympäristössä synnytyksen kulkuun vaikuttavat hormonit pääsevät usein toimimaan häiriöttä ja synnyttäjä saa synnytysrauhan ilman synnytyksen luonnolliseen kulkuun puuttumista.

Suomessa kotisynnytys ei kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin eikä sitä suositella. Kotisynnytyksen valitsevat perheet etsivät itse kätilön, joka avustaa kotisynnytyksissä, hankkivat tarvittavat lääkkeet ja osan tarvikkeista. 

Paikkakunnasta riippuen yhteistyö julkisen terveydenhuollon, kuten neuvolan ja synnytyssairaalan kanssa voi sujua joustavasti myös kotisynnytyksen valinneilla perheillä. Kätilöt ympäri Suomen tekevät jatkuvasti työtä jotta Suomeen saataisiin  toimiva yhteistyö yksityisten kätilöiden ja julkisen terveydenhuollon välille.

Kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, jotka osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kätilöavusteisen kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Esimerkiksi Hollannissa, Britanniassa ja Ruotsissa kotisynnytykset ovat osa julkista terveydenhuoltoa. 

Tärkeä osa kotisynnytyksen turvallisuutta on synnytystä edeltävä raskaudenseuranta sekä tarvittaessa riittävän nopea siirtyminen sairaalaan tilanteen sitä vaatiessa. Sen vuoksi on tärkeää, ettei matka sairaalaan ole liian pitkä.

Synnytykseen liittyy aina paikasta riippumatta riskejä, jotka kotisynnytystä suunnittelevan perheen tulee tiedostaa.  Kotisynnytyksen tärkeä edellytys on matalan riskin raskaus, jota on seurattu asianmukaisesti.  Synnytyksessä voi aina tapahtua ennalta arvaamattomia tilanteita, joihin kätilöt on kuitenkin koulutettu reagoimaan. Kotisynnytyksiä hoitavilla kätilöillä on aina mukanaan synnytyksen seurantaan ja hätätilanteiden ensiapuun tarvittava välineistö. 

Sairaalassa riski synnytyksen kulkuun puuttumiselle, lääketieteellisille toimenpiteille ja niiden aiheuttamille komplikaatioille on kotisympäristöä huomattavasti suurempi. Synnytykseen mahdollisesti liittyvien hätätilanteiden hoito on kuitenkin sairaalassa nopeampaa. 

Kotisynnytyksissä kätilö on koko ajan läsnä ja seuraa tauotta yhden synnyttäjän ja sikiön vointia, joten kotisynnytysten turvallisuus perustuukin paljon ennakoinnille. Sairaalassa kätilöllä on usein monia synnyttäjiä ja muita töitä synnyttäjän seurannan lisäksi. 

Harvoin kotisynnyttäjän sairaalaan siirtymisen syy on hätätilanne. Useimmiten syy on synnytyksen hidas eteneminen, synnyttäjän väsyminen tai puudutteen toivominen, jolloin sairaalaan voidaan siirtyä rauhassa omalla autolla. 

On tärkeää, että synnyttävän perheen ja kätilön välillä on luottamuksellinen ja rehellinen suhde, jossa voidaan käydä läpi kaikki synnytyksen kulkuun mahdollisesti vaikuttavat tekijät. On myös syytä ottaa huomioon, että joskus suunniteltu kotisynnytys vaihtuu sairaalasynnytykseksi joko raskauden loppumetreillä tai synnytyksen aikana ilmi tulleen riskin tai komplikaation seurauksena.

Mikäli kätilö huomaa raskauden tai synnytyksen aikana riskejä, jotka vaarantavat kotisynnytyksen turvallisuuden, hän on velvollinen kertomaan huomionsa perheelle ja suosittelemaan siirtymistä sairaalaan palveluiden piiriin.

Kotisynnytysten turvallisuutta on tutkittu maailmalla. Etenkin Hollannissa on tehty useita laajoja tutkimuksia, joissa aiheina on ollut esimerkiksi synnyttäjien komplikaatioiden ja menehtymisien vertailu synnytyspaikasta riippuen, sairaalaan siirtymisen syyt ja määrät kätilövetoisissa synnytyksissä kotona ja synnytysyksiköissä sekä vauvojen kuolleisuus synnytyksessä ja viikon sisään syntymästä riippuen synnytyspaikasta.

Tutkimuksissa on havaittu matalan riskin avustettujen kotisynnytysten olevan yhtä  turvallisia kuin sairaalasynnytysten. Tärkeää on riskiraskauksien tunnistaminen ennen synnytystä, joten ultraäänitutkimus ja laadukas raskaudenseuranta ovat tärkeitä kotisynnytystä suunniteltaessa.

Yhdysvaltalaiset tutkimukset eivät ole vertailukelpoisia Suomessa koska heillä on hyvin hajanainen ja epätasalaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä ja tutkimusten aineistossa on mukana myös riskisynnyttäjiä.

Suomessa aihetta on tutkittu vain vähän. Yksi tutkimus on vuodelta 2018, jonka aineistossa on mukana avustamattomia kotisynnytyksiä (joissa menehtymisiä) eikä matalan riskin ohjeistusta oltu noudatettu. Tutkimuksen aineisto on pieni (n 170 THL rekisteriin ilmoitettua kotisynnytystä), jolloin myös luotettavuus kärsii suhteessa vertailuryhmän kokoon.

Ulkomaiset tutkimukset eivät ole suoraan verrattavissa suomalaiseen kotisynnytykseen, sillä merkittävä turvallisuustekijä on hyvä yhteistyö kotikätilöiden ja synnytyssairaaloiden välillä, mihin ei ole Suomessa vielä saatu yhteneviä käytäntöjä. 

Alla linkkejä tutkimuksiin.